Tuntuuko siltä, etteivät laskettelutaitosi enää kehity tietyn pisteen yli? Kaipaatko vinkkejä, joilla viet laskettelugeimisi seuraavalle tasolle? Jos vastasit jompaan kumpaan kysymykseen kyllä, on tämä artikkeli sinulle.
Laskettelussa riittää opittavaa. Jos on edistynyt auraamisesta perinteisiin käännöksiin, saattaa miettiä, mitä seuraavaksi. Tilanteen ollessa tämä, on olemassa hyvä todennäköisyys sille, että on saavuttanut kuuluisan keskitasoisen laskettelijan kehittymisen tyssäämisen, tuon ikävän välitilan, josta jokainen laskettelija haluaa pois niin nopeasti kuin mahdollista.
Kehityksen pysähtyminen on kuitenkin täysin normaali ilmiö, joka tapahtuu lähes jokaiselle laskettelijalle! Laskettelutuntien ottaminen saattaa kuitenkin ainakin alkuun vaikuttaa hieman ylimitoitetulta, mutta onneksi on olemassa muitakin keinoja, joilla potkaista edistymisensä jälleen käyntiin. Olemme koonneet kasaan parhaat vinkit keskitasoisille laskettelijoille niin laskettelunopettajilta ja netistä löytyvistä ohjevideoista kuin omien kokemuksiemmekin pohjalta ja yhdistäneet ne tähän kätevään oppaaseen.
Ja jos haluat laskettelutaitojesi viilaamisen lisäksi laittaa kuntoon myös rinnetyylisi, niin tutustu upeaan valikoimaamme. Siitä löydät siistit naisten laskettelutakit ja miesten laskettelutakit, joissa kelpaa hioa taitojaan – ja jotka ovat takuulla niin kestäviä, että voit nauttia niistä vielä pro-taitotasolle siirryttyäsi.
Pikanavigointi
Yleiset keskitasoisten laskettelijoiden virheet
Hio laskuasento täydelliseksi
Keskity laskettelua tukevaan treenaamiseen
Laita tekniikkasi kuntoon
Laske lunta lukien
Haasta itseäsi
Muita vinkkejä ja neuvoja
Laskettelemaan opetellessa tulee helposti iskostettua itselleen vääriä tekniikkoja ja näin rajoitettua tulevaisuuden kehitystä. Ei ehkä uskoisi, että nykyhetkessä epähuomiossa tekemämme jutut vaikuttaisivat vielä useidenkin kausien päästä, mutta näin asia valitettavaa kyllä on.
Tämä pätee erityisesti kehon asentoon, sen jännittämiseen ja tietysti tekniikkaan. Aloitetaan siis ensiksi niistä seikoista, jotka ehkä pidättelevät edistymistä, ennen kuin pureudumme niihin asioihin, joita puolestaan kannattaisi ja pitäisi tehdä.
Usein keskitasoisen laskettelijan laskuasento saattaa olla liian pysty ja nojata ehkä liikaa taaksepäin. Tämä voi vaikuttaa mukavalta asennolta ja onkin ihan OK hitaissa vauhdeissa ja loivissa rinteissä. Kuitenkin edetessämme nopeampaan laskuvauhtiin ja jyrkempiin rinteisiin, saa tämä kehon asento aikaan runsaasti painetta suksien kantaosiin ja ehkäisee laskijaa lähtemästä yhtä helposti käännöksiin. Jos tämä kuulostaa tutulta, on kyseessä mitä todennäköisimmin väärä laskuasento.
Jos on vaikeuksia päästä kantille ja tehdä carving-käännöksiä, on ongelma todennäköisesti lähtöjään tekniikasta ja kehon liikkuvuusongelmista. Vaikka nämä kaksi asiaa ovatkin ne suurimmat haasteet, joita monet keskitasoiset laskijat kohtaavat, on ne suhteellisen helppo ratkaista. Aloitetaan siis laskuasennosta, sillä se piilee useimpien ongelmien taustalla.
Ei ole olemassakaan sellaista “täydellistä” laskuasentoa, jonka voisi säilyttää ihan rinteen joka kohdassa, sillä maaston muotojen vaihdellessa täytyy laskemiseen ottaa niihin sopeutuva lähestymistapa. Mutta käydään seuraavaksi kuitenkin hieman läpi neutraalia laskuasentoa.
Neutraali perusasento on piirre, joka esiintyy lukuisissa urheilulajeissa. Maastopyöräilyssä se on sellainen, että ajaja seisoo hieman takapuoli penkistä nostettuna, paino keskitettynä, polvet koukussa, kantapäät alhaalla ja kyynärpäät ulospäin osoittaen. Lumilautailussa puolestaan painopiste on siirretty hienoisesti eteen olkapäiden ollessa takana ja yhdensuuntaisesti laudan kanssa, polvien pysyessä koukistettuina ja lantion neutraalina sekä leuan osoittaessa toista olkapäätä.
Laskettelu ei tässä suhteessa näistä lajeista eroa. Neutraaliin asentoon kuuluu ensinnäkin se, että sääret lepäävät laskettelumonojen etuosaa vasten ja paino on varpailla. Siteiden ollessa keskitettyinä suksien vyötärön kohdalle (sivuleikkauksen eli suksen kärjen ja kannan muodostaman kaaren keskelle), on tämä myös se kohta, josta käännösten täytyy lähteä liikkeelle. Kun paino on edessä, voivat suksien kärjet mennä sinne, minne polvet osoittavat, saada tuntumaa lumesta ja porata kantit siihen kunnollisia käännösten aloituksia varten.
Asentoon kuuluu hienoinen polvien koukistaminen töyssyjen ja tärinän vaimentamiseksi. Lisäksi polvet pidetään toisistaan erillään, jotta kyykkyyn meneminen sujuu mukavammin. Keho asettuu hieman eteenpäin taipuneeseen asentoon siten, että kädet roikkuvat rentoina lantion edessä. Olkapäiden ei tulisi olla lysyssä ja leuan pitäisi olla ylhäällä. Katse puolestaan on kohdistettuna 3–9 metriä edessä olevaan pisteeseen riippuen siitä, kuinka nopeasti laskee ja kuinka monta kumparetta on selvitettävänä.
Tämä on paras aloitusasento ja siitä on helppo lähteä reagoimaan mihin tahansa eteen tulevaan. Kun tämä asento on hallussa, on jo hyvää vauhtia matkalla sunnuntailaskettelijasta edistyneemmäksi keskitason laskijaksi.
Valitettavasti monet lajia harrastavat eivät pidä laskettelukunnostaan huolta kauden ulkopuolella. Kun sitten ilmaantuu laskettelureissulle olettaen voivansa pysyä kyykkyasennossa viisi tuntia päivässä ja kuutena päivänä putkeen, saattaa todellisuus iskeä kasvoihin jo alkumetreillä.
Jotkut onnekkaat ehkä onnistuvatkin tässä, mutta meidän muiden jalat ovat mitä todennäköisimmin muusia puolivälissä ensimmäistä laskettelupäivää. Joten jos otat artikkelimme yhdestä neuvosta vaarin, tulisi sen ehdottomasti olla laskettelukunnon ylläpitäminen pitkin vuotta tai vähintäänkin treenaamisen aloittaminen jo hyvissä ajoin ennen reissua!
Oikeanlaisen laskuasennon säilyttäminen koko päivän ajan on hyvin tärkeää taitojen kehittämistä ajatellen. Jos tapaa nousta pystyyn asentoon lepuuttaakseen lihaksiaan, ei ainoastaan ole harjoittelematta tällöin oikeaa asentoa, vaan tulee myös epähuomiossa totuttaneensa itsensä huonoon asentoon.
Mitä enemmän aikaa viettää väärässä asennossa, sitä luonnollisemmalta se alkaa tuntua ja sitä epäluonnollisemmalta puolestaan oikea, neutraali asento tuntuu. Joten muista harjoitella peruskyykkyjä ja staattisia seinäkyykkyjä ennen seuraavaa laskettelukertaa!
Jos edellä mainitut seikat eivät ole kunnossa, tulee laskija huomaamaan, ettei hän kykene suorittamaan oikeita tekniikoita silloin, kun tarvitsisi. Parantaessaan lasketteluaan, pyrkiessään nopeampiin vauhteihin ja jyrkempiin carving-käännöksiin sekä edetessään yhä haastavampiin maastoihin, täytyy tekniikkansa todella hioa täydelliseksi, jotta laskeminen pysyy turvallisena ja lumi laskijan kontrollissa – eikä toisin päin.
Tekniikoista tärkein on kääntyminen. Laskija voi joko laskea suoraan tai mutkitella, joten hän joko palaa neutraaliin asentoon kunkin käännöksen jälkeen tai on eteenpäin nojaavassa vauhtiasennossa käsivarret tiukasti vartaloa vasten. Kun kyse on peruslaskemisesta, eikä vielä hyppyjen tekemisestä, ei opeteltavaa ole mielin määrin. Siksi käännöksen aloittamisen, suorittamisen ja päättämisen tekniikan hiominen on niin tärkeää – vastaavathan nämä suurta osaa kaikista rinteessä tapahtuvista liikkeistä.
Kääntymisen tekniikkaa voi havainnollistaa kahdella tavalla. Kuvittele laskijan olevan joko kaappikellon heiluri tai palkeet (sellaiset, joita sepät ennen vanhaan käyttivät). Tarkoituksena on päästä rytmiin. Laskettelija niiaa käännöksiin nojaten eteen ja sisäkurviin päin painaen kanttejaan lumeen. Sen jälkeen hän siirtyy takaisin tasapohjille, ennen kuin kääntyy jälleen toiseen suuntaan leikkaavat käännökset linkatakseen.
Laskijan on saavutettava mukava neutraali asento käännösten välissä ollakseen oikeassa paikassa seuraavan aloittaakseen. Tämä ylös alas -liike muistuttaa palkeiden liikettä, eikä sivulta sivulle -liikkeen voi sanoa olevan kaukana kaappikellon heilurin heijaamisesta. Jos laskija kykenee kehittämään vakaan rytmin, liikkuen käännöksestä toiseen käyden joka kerta niiden välissä neutraalissa asennossa, huomaa hän taitojensa lähtevän kehittymään ennätysvauhtia.
Sillä, että pyrkii mahdollisimman tarkasti havainnoimaan rinteen olosuhteita, on suuri merkitys kenen tahansa laskettelijan kehittymiseen. Kun laskija on tietoinen ympäristöstään ja osaa taitaen lukea edessä päin olevaa lunta, kykenee hän mukautumaan siihen huomattavasti paremmin.
Joskus joutuu myös ajattelemaan ja reagoimaan nopeasti. Tämä taito tulee olemaan korvaamattoman tärkeä laskuvauhtien kiihtyessä. Jos oma reaktiokyky ei päätä huimaa, sitä voi onneksi harjoitella ja parantaa.
Lumen lukemisessa on kyse laskuolosuhteiden tarkasta havainnoinnista. Onko edessä päin kovaa pakkaslunta, rinnekoneen jälkiä, raskasta ja kosteaa alas luisuvaa lunta, loskaa vai ihanaa puuteria? Oli lumi millaista hyvänsä, tulee laskijan kaivaa kanttinsa lumeen olosuhteiden vaatimalla varmuudella ja siirtää painoaan ymmärtäen, kuinka rinne siihen vastaa. Puuterissa laskiessa tulee esimerkiksi pitää enemmän painoa kantapäillä. Kovalla pakkaslumella ja rinnekoneen jäljillä täytyy kantit todella porata kunnolla lumeen ja liikkua painopiste edessä.
Tapa, jolla laskijan keho liikkuu, on myös ensiarvoisen merkittävä seikka. Rinteen kaltevuudesta ja pidosta riippuen saattaa laskija joutua tekemään nopeita ja teräviä käännöksiä selvitäkseen erinäisistä esteistä ja kumpareista. Jos kyseessä on leveä puuterikenttä tai avoin rani, ovat pidemmät ja sulavammat, suuremman säteen käännökset todennäköisesti paras valinta. Joten muista todella havainnoida sekä rinteen muotoja että sen lumityyppiä, ja taitotasosi tulee kasvamaan kohisten.
Itsensä pakottaminen pois mukavuusalueelta on tunnetusti paras keino edistää laskutaitojaan. Monen kehittyminen pysähtyy, sillä he laskevat laskettelureissu toisensa perään vain mukavia maastoja tavalla, joka tuntuu helpolta ja miellyttävältä. Kehitystä tapahtuu, kun siirtyy laskemaan tuntemattomiin maastoihin tai haastaa itseään laskemaan kovempaa ja vaikeampia reittejä tutuissa maastoissa.
Edistyneitä laskettelijoita luonnehtii kaksi asiaa: he laskevat nopeasti ja itsevarmasti. Uudessa maastossa laskeminen kehittää sopeutuvaisuutta ja itsevarmuutta, kun taas itsensä vieminen pois mukavuusalueelta tutussa maastossa parantaa kykyä laskea nopeasti.
Jos vanhoista tottumuksistaan tuntuu vaikealta päästää irti, voi käyttää kolmen sekunnin sääntöä. Kun rinteessä eteen tulee se hetki, jolloin tuntee laskevansa liian kovaa ja haluavansa vain jarruttaa ja äkkiä, lasketaan tällöin päässä (tai ääneen) yhdestä kolmeen. Ja sitten jarrutetaan.
Tämä auttaa venyttämään omia rajojaan laskijana sekä kartuttamaan rohkeutta. Tiukkaan iskostuneet rajat ja pelko ovat yleisiä esteitä monen laskemistaan kehittämään pyrkivän tiellä.
On olemassa toki muitakin asioita, joita voi tehdä edistääkseen kehittymistään. Ensimmäinen on parempien tai tarkoituksenmukaisempien varusteiden hankkiminen.
Jos käyttää hyvin geneerisiä, vanhoja tai vuokrattuja varusteita, saattaa edistyminen rajoittua jo pelkästään niiden vuoksi. Korkealaatuisten, oikean kokoisten ja tyylisten varusteiden käyttäminen (eli puuterisuksien käyttäminen pehmeillä, uuden lumen kentillä laskemiseen sekä hyvälaatuisten ja oikein istuvien monojen käyttäminen) puolestaan boostaa laskemista ihan ennennäkemättömällä tavalla varsinkin, jos on tottunut huonompaan.
Lisätietämyksen kartuttaminen varusteidensa teknisistä rajoituksista ja ominaisuuksista on ensiarvoisen tärkeää voidakseen ymmärtää sen, mitä oikein käytännössä katsoen tapahtuu jalkojen alla rinteessä laskiessa. Varmista siis, että käytössäsi on asiaankuuluvat varusteet.
Jos omatoimiset yritykset eivät tuota tulosta, on toinen keino, jolla laskemistaan voi kehittää melko yksinkertainen: laskettelutunneilla käynti. Keskitasoisen laskettelijan näkökulmasta ei lisätunneilla käyminen välttämättä vaikuta erityisen hyödylliseltä. Mutta usko meitä: sitä se on. Hyvin ammattitaitoisen laskettelunopettajan pitämä tunti on loistava tapa kehittää omaa osaamistaan nopeasti. Opettaja osaa auttaa päästämään irti huonoista tottumuksista, kuten vääränlaisesta laskuasennosta ja kykenee antamaan välitöntä palautetta.
Tässä kaikki parhaat vinkkimme keskitasoisille laskettelijoille, joiden tavoitteena on edistyä. Haluamme tämän artikkelin tärkeimmän opin olevan se, että rinteessä vietetylle ajalle ei ole korvaajaa.
Ei siis väliä, kuinka paljon itseään sivistää netin lasketteluvideoilla tai kuinka lukemattomia artikkeleita aiheesta lukee, on varmin tapa edistyä laskijana – ja päästä eroon keskitasoisen laskettelijan kehityksen tyssäämisen tilasta – yksinkertaisesti harrastaa ja jatkaa itsensä haastamista. Mitä enemmän lasket, sitä paremmaksi tulet.
Rinteessä nähdään!
Aiheeseen liittyvää luettavaa